Vikaesimerkkejä

Lämmitys:

Riittämätön lämmitysteho: Pakkasella omakotitalon huonelämpötilat laskivat. Kaukolämmön jäähtymä oli vain asteen verran. Vika aiheutui tukkeutuneesta lämpöjohtoverkostosta. Talossa oli käytetty muoviputkea, jonka seinämä ei ollut happidiffuusiosuojattu. Verkostoon päässyt happi muodostaa siinä olevien teräsosien kanssa sakkaa, joka tukkii verkostoa.

Huonelämpötilojen epätasaisuus: Esimerkiksi kerrostalon eri asuntojen huonelämpötilojen erot johtuvat tavallisesti säätämättömästä verkostosta. Patteritermostaatit eivät yksin riitä tasaamaan lämpötiloja. Jos huonelämpötila lämmityskaudella vaihtelee ulkolämpötilan muuttuessa, on tarpeen korjata lämmönsäätimen käyrän ”kaltevuutta”.

Virheellinen energian mittaus: Kiinteistöön kuuluu asuin- ja liikehuoneistojen lisäksi autopaikoitustila, jolla on erillinen lämpöenergian mittaus. Kaukolämpöyhtiö veloittaa koko kiinteistön energian kulutuksen mukaan. Autohallin kulutusmittarissa oli asetteluvirhe, jonka johdosta mitattu energiamäärä oli vain 10% todellisesta.

Liiallinen energian kulutus: syynä voi olla laitevika. Esimerkiksi ilmanvaihtokone ei kierrätä ilmaa vaikka onkin päällä. Virheelliset asetusarvot voivat olla syynä energiahukkaan. Toinen laite voi lämmittää ja toinen jäähdyttää, jos asettelut ovat väärin (ilmalämpöpumppu, jota käytetään kesällä jäähdytykseen). 

Paluuveden lämpötila liian korkea: Tehdasalueella oli  maahan asennettu (kauko/alue)lämpöjohtolinja  voimalaitokselta toisiin usean kilometrin päässä oleviin rakennuksiin. Paluudeden lämpötilan sanottiin olevan liian korkea. Ilmani, että paluu lämpötila oli korkeampi kuin yhdestäkään rakennuksesta lähtevässä paluujohdossa. Kaukolämpövika/aluelämpövika johtui asennusvaiheessa tehdystä virheestä.

Käyttövesi:

Lämminkäyttövesiputkiston vuotoja: Rivitalossa ilmeni kupariputkistossa vuotoja. Ne johtuivat osaltaan liian suuresta virtausnopeudesta: pumpun mitoituksessa oli varauduttu laajennukseen. Kuparin korroosion kesto perustuu syntyvään oksidikerrokseen ja liiallinen virtaus estää tämän pysyvän kerroksen muodostumisen. Eräässä osassa putkistoa oli putken koko piirustuksissa virheellisesti liian pieni. Putket oli liitetty messinkijuotteella ”kelloliitoksilla”. Tällöin oli syntynyt jossain kohdin ”vekkejä”, jotka aiheuttivat veden pyörteilyä (virt. nopeus paikallisesti liiallinen).

Käyttövesi ei kierrä: Asuinkiinteistössä lämminkäyttövesikierto ei toiminut. Vian korjaamiseksi oli mm. pumppu vaihdettu. Vian syyksi paljastui asennusvaiheessa kiinni jäänyt kertasäätöventtiili. Venttiilistä puuttui asteikkolevy, joten vikaa ei oltu aiemmin huomattu. Lisäksi kiinni olevasta venttiilistä johtuen kattilalaitoksen toinen varaaja oli ollut kokonaan poissa käytöstä ja lämpötilan säätö ei toiminut.

Liiallinen veden kulutus: tämänkin syynä on usein laitevika. Esimerkiksi vuotava WC voi aiheuttaa jopa tuhannen euron kustannuksen kuukaudessa. Vika on usein nopeasti korjattavissa. 

Käyttöveden varoventtiili tiputtaa: Nykyaikaisissa levylämmönsiirtimissä vesitila on niin pieni. Pientalossa lämmintä vettä käytettäessä siirrin täyttyy kylmällä vedellä. Käytön äkillisesti loppuessa (hana suljetaan) lämmitys jatkuu vielä hetken ja lämmetessään veden paine nousee (tilavuuskasvaa). Vesii vuotaa varoventtiilistä. Paineen vaihtelu rasittaa putkia ja laitteita (varoventtiilin jään tiputtamaan). Haitta voidaan eliminoida pienellä paineentasaajalla (kuvassa).

Ilmanvaihto:

Huoneilma ei vaihdu: Erääseen painovoimaisella poistolla varustettuun taloon oli rakennettu kellarikerrokseen lisähuone. Talon omistaja valitti huoneen riittämätöntä ilmanvaihtoa. Painovoimalla toimiva ilmanvaihto on yleensä tehokkainta rakennuksen alimmissa osissa. Poistoventtiili oli wc-tilassa ja nyt oli korvausilma johdettu kanavan avulla suoraan sinne. Johtamalla ulkoa tuleva ilma huonetilaan ilmanvaihto saatiin toimimaan.

Riittämätön huoneilman jäähdytys: laitteen arveltiin olevan jäähdytysteholtaan liian pienen. Liian korkea huoneilman lämpötila johtui väärästä käytöstä. Jäähdytettävän huonetilan ovia pidettiin auki, jolloin jäähdytystarve kasvoi liiaksi. Jäähdytyksen energian kulutus on paljon vastaavanlaista lämmitykseen tarvittavaa energia määrää suurempi.

Ilmanvaihtokoneen jäätymisongelmat: Vesilämmitteisillä pattereilla varustetut Ilmanvaihtokoneet varustetaan jäätymissuoja-termostaatilla. Jäätymisen johtuuu tavallisesti virheellisestä kytkennästä. Suojauksen toiminta tulisi testata. Tietoon tulleissa tapauksissa jäätyminen johtuu siitä, että sulkupellit eivät sulkeudu (lainkaan tai riittävän tiiviisti) ja/tai puhaltimet eivät pysähdy. Koneen tulee olla niin kytkettye, että se ei pyöri, jos iv-koneen patterissa vettä kierrättävä pumppu ei käy (ei poistoilmapuhallinkaan). Molempien puhaltimien ja mahdollisten peltien tulee sulkeutua, jos jäätymissuojarele laukeaa. (joissakin pientalon puhaltimissa vain tuloilmapuhallin pysähtyy).

Liiallinen ilmanvaihto: asuinrakennuksessa ilmanvaihto oli liian tehokas ja piti liikaa ääntä. Kanaviston puhdistuksen yhteydessä säätöpellit oli jouduttu avaamaan. Nuohouksen jälkeen ilmavirtojen perussäätö oli jäänyt tekemättä.

Veden tiivistyminen iv-kanavaan: Omakotitalossa ei takalle oltu rakennettu korvausilmaputkea. Siitä johtuen koneellinen ilmanvaihto oli pysäytettävä, kun takkaa käytettiin. Korvausilma virtasi asuntoon pitkin ilmanvaihdon kanavistoa, joka kylmällä ilmalla jäähtyi. Kun ilmanvaihto jälleen käynnistettiin, poistoilmassa oleva vesihöyry tiivistyi nesteeksi. Kanaviston rakenne oli sellainen, ettei tiivistynyt vesi tullut näkyviin esim. venttiileistä tai liesikaavusta. Vikaa ei havaittu ennen kuin vesi kasteli suurelta alueelta yläpohjan eristeet ja tuli välikaton läpi.

Riittämätön ilmanvaihto, ilma ei pääse virtaamaan huonetiloissa:Korvausilman saanti: Koneellinen poisto: huoneistoissa joissa on pelkästään koneellinen (tai painovoimainen) poisto on turvattava riittävä korvausilman saanti. Ilma poistetaan likaisista tiloista, joihin se virtaa toisten tilojen kautta. Ulkoilma johdetaan huoneistoon varsinaisten korvausilmaventtiilien kautta tai muista rakenteissa olevien aukkojen/rakojen kautta. Huonetilojen välinen siirtoilman vapaa virtaus on myös varmistettava. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitoksen tuloilmaventtiileitä/elimiä ei tule tukkia. Tällöinkin on varmistettava siirtoilman vapaa kulku, jos kaikkia huoneita ei ole varustettu tuloilmalaittein.

Riittämätön ilmanvaihto, laitevika Toimimattoman ilmanvaihdon aiheuttajia ovat esimerkiksi: puhaltimen pyöriminen väärään suuntaan, puhaltimen hihna saattaa olla poikki, hihnapyörä voi olla irronnut, suodattimet ovat tukkiintuneet tai ne ovat väärän tyyppiset, palopellit ovat lauenneet, jne.

Riittämätön huolto: Vialliset tai vaihtamattomat suodattimet voivat aiheuttaa teknisissä laitteissa merkittäviä toimintahäiriöitä ja tuhlata energiaa.

Laitteiden käyttö: Huonetilojen ilmanvaihdon tulee olla alipaineinen: Jos kanaviston jostakin pääte-elimestä pakkasella tiivistyy vettä syynä voi olla puutteellinen poistoilmakanavan lämpöeristys tai ilman virtaamissuunnan vaihtuminen edellä kuvatulla tavalla esimerkiksi jotakin tulisijaa käytettäessä. Jos ilmanvaihto säädetään ylipaineiseksi tai poistoilmakone pysäytetään, kyseinen huoneilmassa olevan kosteuden tiivistyminen tapahtuu jossakin seinärakenteen sisässä. Tämä voi aiheuttaa rakennevaurioita tai homeongelmia.

Ilmanvaihtokoneen käytöstä asuinrakennuksessa: Poistoilmanvaihdon tulee olla käytössä kun huoneissa oleskelun aikana. Ihmisen toiminnoissa syntyy niin kosteus- kuin muutakin epäpuhtauskuormitusta. Esimerkiksi yöaikaan alkava päänsärky voi johtua hiilidioksidipitoisuuden noususta, jolloin ilmanvaihtoa olisi syytä tehostaa. Korvausilmareittejä (venttiilejä tms.) ei pidä pakkasellakaan kokonaan sulkea. Jos asunnossa on vain poistoilmanvaihto, siihen kuuluvat venttiilit ovat” likaisissa” tiloissa (keittiö, kylpyhuone, wc). Ilmanvaihdon tehostaminen tarvittaessa esim. ruuanlaiton yhteydessä tulee tehdä avaamalla makuu- tai olohuoneen ikkunoita tai ovia.